Yleistietoa kuparista

Kupari - uskomattoman upea metalli

Kännykkä, tietokone, kahvinkeitin, pölynimuri ja lukemattomat muut laitteet ja käyttöalueet saavat olla kiitollisia kuparin tuhansia vuosia vanhalle kehityshistorialle.

Kivikausi päättyi kuparikauteen
Kun Suomi vielä 10 000 vuotta sitten uinui jääpeitteen alla ja Salpausselkä oli vasta muodostumassa, kaukana Lähi-idässä osattiin jo valmistaa pieniä esineitä – keihäänkärkiä, koruja, naskaleita yms. -  kuparista. 

Kivikautisten ihmisten oli helppo löytää puhdasta kuparia joenuomista, missä punaruskeaa tai vihertäväksi patinoitunutta kuparia oli kokkareina ja kasoina. Miten havainto tehtiin ei ole tiedossa. Voi olla, että joku tipautti kiven kuparikokkareen päälle, mistä jäi vain painauma kokkareeseen, mutta se ei haljennut. Ehkä tämä muinainen keksijä huomasi, että sitä saattoi muokata mielensä mukaiseen muotoon kivi- ja puutyökaluin. Myöhemmin, joku toinen, ehkä savenvalaja tipautti kokkareen uuniinsa ja huomasi, että lämpö teki siitä helpommin muokattavan ja kova kuumuus sulatti sitä. Keramiikkaesineiden valmistus levisi laajasti Lähi-idässä jo 5000 eaa. 

Metallurgia kehittyi ja siirtyi länteen nykyiseen Turkkiin, Romaniaan ja sieltä kohti Balkanin pohjoisosia ja Skandinaviaa, missä ensimmäiset kupariesinelöydökset on tehty Ruotsissa ja Norjassa jo 800-luvulta. 

Mesopotamia ja Sumeri
Arkeologiset tutkimukset kertovat meille, että kuivassa Lounais-Aasiassa, muinaisessa Mesopotamiassa ja erityisesti Sumerin kaupunkivaltiossa, nykyisen Irakin alueella, osattiin käyttää kultaa ja kuparia. Kulta oli niin pehmeää, ettei sitä voinut käyttää aseisiin, mutta kuparista saatiin jo kovempia esineitä. Keski-idässä sumerilaiset muodostivat ensimmäisen metallia käyttävä kulttuurin. Sumerilaiset kävivät kauppaa Eufrat-joen varrella tuoden mm. kuparia Armeniasta pohjoiseen. Sumerilaisten sana kupari, urudu, tarkoittaa eufratilaisten sanaa kuparijoki.

Egypti - pyramidien kiviä käsiteltiin kuparityökaluilla

Gerzassa, Niili-joen varressa nykyisestä Kairon kaupungista etelään, kehittyi kuparin käyttöön perustuva kulttuuri noin 3500 eaa, jonka he oppivat Mesopotamiasta tulleilta siirtolaisilta. 

Egyptin kuninkaiden hautakammioista on löytynyt kuparisia työkaluja, joilla kivenhakkaajat käyttivät pyramidien rakennustöissä. Egyptiläiset kaivoivat kuparia Siinain niemimaalta. Toiminta oli niin laajaa, että sitä voidaan pitää muinaisen maailman ensimmäisenä todellisena teollisuustoimintana. Egyptiläiset kaivoivat vihreää kuparimineraalia malakiittia. Malakiittia, kuparikarbonaattia, pidettiin arvossa, koska siitä oli helpoin erottaa kuparimetalli. Läheistä sukua oleva sininen kuparikarbonaatti azuriitti oli myös löydetty. Lisäksi näiden kahden kuparimalmin läheisyydestä löydettiin usein erästä kolmatta kuparimineraalia, sini-vihreää turkoosia.  Turkoosia pidetään edelleen arvokkaana korukivenä.

Kuparisia työkaluja oli käytössä, kun kuningas Djoser rakennutti Sakkaran pyramidin noin 26300 eaa ja Gizan kuuluisa kuningas Khufun pyramidi  tai Kheopsin pyramidi rakennettiin noin 2560 vuotta eaa.

Muinaiset sumerilaiset, babylonialaiset ja egyptiläiset metallisepät olivat merkittäviä kansalaisia. He olivat niin arvokkaita, että valloittaja-armeijat yrittivät kaikin keinoin saada heidät vangeikseen. Metalliseppien taidot siirtyivät isältä pojalle. Heidän kiltaansa voi pitää historian ensimmäisenä kauppaunionina.
 
Pronssiaika 
Pronssin (kuparin ja tinan seos) toivat Eurooppaan mykeneläiset kauppiaat. Kreetan saarelta alkoi pronssikaupan leviäminen. Kreetalla oli muutama oma malmio, joiden ansiosta siitä tuli tärkeä kaupan keskus. Kreetalta on löytynyt vanhoja pronssiaseita, työkaluja, peilejä ja jopa teriä joilla ajettiin partaa.

Mykeneläiset tekivät hienoimmat pronssiaseet. He menivät Sisilian saarelle ja Italiaan ja edelleen Tonavan rannoille, jonne perustivat metallurgisia keskuksia matkatessaan edelleen Espanjaan, josta löytyi valtavat kuparivarannot,  ja Portugaliin.  Näissä
maissa ei vielä tunnettu pronssiaseita, jotka herättivät luonnollisesti kiinnostusta. Tonavanlaaksosta on löydetty jälkiä pronssikaudesta jo vuodelta 2400 eaa. Böömissä (nykyisin Tsekin tasavalta) on Erzgebirgen vuori ”pronssivuoret”, josta saatiin sekä kuparia että tinaa uudelle kulttuurille. 

Pronssiaika kesti noin vuodesta 2500 eaa vuoteen 1000 eaa. Tänä aikana, 1500 vuodessa, ihmiskunta oli oppinut käymään kauppaa, metallurgia oli kehitetty ja kaivostoiminta teollistunut. Ihmiset olivat oppineet etsimään ja käyttämään luonnonvaroja. Kehitettiin instituutioita suojelemaan ja kasvattamaan kauppaa ja teollisuutta. Koko maailmankolkka oli muuttunut ikuisiksi ajoiksi. Modernin kulttuurin peruskivet oli asetettu paikoilleen. 

Kuparin historia aikajanalla
Jatkamalla sivuston käyttöä, hyväksyt evästeiden (cookies) käytön. Lue lisää tästä linkistä. Hyväksy